Materiaalivalintoja

Rintamamiestalon rakentaminen ei Keuruun kurssista huolimatta lähtenyt etenemään. Syksyllä 2014 olin bongannut siivouspäivästa vanhan nukkekodin, jonka tuunasin lapsenlapselleni joululahjaksi. Siinä sitten kuluikin syksy.

Olin päättänyt tehdä rinatamamiestalon niistä materiaaleista, joita jo on kotona. Keväällä 2015 pohdin ulkoseinien väriä ja jotain suunnitelmia sisustamiseksikin silloin oli. Sopiva tummanpunainen väri löytyi maalilaatikostani. Halusin, että väri viittaa Kenian lippuun, vaikka ei olekaan ihan tarkasti samansävyinen. Ja miksi niin? Talon asukkaat ovat kenialais-suomalainen pariskunta, jotka olivat asettuneet Suomeen. Kenialainen on saanut pysyvän oleskeluluvan Suomeen jo silloin, kun afrikkalaistenkin oleskeluluvan saanti oli jossain määrin helpompaa kuin tätä kirjoitettaessa vuonna 2016.

Syksyllä 2016 maalilaatikosta löytyi myös sopiva vihreä katon väriksi. 

Alla on muutamia kuvia materiaalipohdinnoista, joista talon ulkomaalia lukuunottamatta muut haaveilut eivät ole toteutuneet. Se kuvastaa monimutkaisen projektin etenemistä, jossa valinnat ja mieltymykset muuttuvat ja ajatukset liikkuvat siellä ja täällä.

Taloon oli sahattu ensimmäisellä Keuruun nukkekotikurssilla porrasaukko. Portaita en osannut tehdä, se ahdisti. Myöskään en tajunnut, miten talo oikeasti naulataan tukevasti kiinni. Jälleen talo jäi siis pöydälle odottamaan parempia aikoja. 

Lisää ovia ja ikkunoita

Uusi tapa tehdä ovia

Vuonna 2014 Keuruun nukkekotikurssilla puutyöopettajanamme oli jyväskyläläinen taitava puuseppä/nukkekotien/pienoismallien tekijä Aulis Parviainen. Hänen tarkassa ohjauksessa sain aikaan yhdet ikkunapielet ja yhden oven. Auliksen tapa tehdä ovia poikkesi edellisenä vuonna ohjaajana olleen Erja Helanderin tyylistä.

Aulis tarkkana miehenä halusi oviin myös kunnolliset saranat. Saranat tehtiin rautalangasta, joka liimattiin puurimojen väliin. Tässä muutama kuva prosessista.

ja ikkunan pieliä

Olin tuunannut aiemmin yhden ikkunallisen nukkekodin lapsenlapselleni. Siihen rakensin ikkunanpielet "paikanpäälle" eli suoraan ikkuna-aukkoihin. Aulis sen sijaan opetti ikkunanpielien tekemisen talon ulkopuolella erikseen niin, että ikkunaan saatiin samalla sisäpuolelle ikkunalauta sekä pielet seinän ulko- ja sisäpuolelle.  Tällä tekniikalla oli mahdollista tehdä myös aukeavia ikkunoita.

Rintamamiestalossa on alakerrassa 6 ikkunaa ja yläkerrassa kaksi. Vasta tänä vuonna elokuussa pari vuotta Keuruun kurssin jälkeen aloitin puuttuvien viiden ikkunan työstämisen. Yläkerran ikkunoiden pieliä en tällä menetelmällä kuitenkaan jaksanut ryhtyä tekemään, joten tein ne suoraan ikkuna-aukkoihin ja siten niistä tuli huomattavan paljon yksinkertaisemmat.

Tässä kuvassa näkyy kaksi alakerran sisäikkunaa, vasemmalla kettiö ja oikealla olohuone. Keltainen ja vihreäraitainen seinä ovat yläkerran seiniä, eli kuva on otettu ennen välikaton ja väliseinien asentamista.

Erilaisia ovia

Syksyllä 2013 Keuruun nukkekotikurssilla rintamamiestalon kokoamisen ja kuistin suunnittelun lisäksi tein talooni ovet. Myös ikkunanpielien rakentaminen olisi ollut mahdollista, mutta aikani ei riittänyt siihen. Ansiokkaana opettajana toimi rintamamiestalokitin tekijä nukkekotiguru Erja Helander.

Ovien rakennusmateriaalina käytettiin puulevyjä ja -rimoja sekä hammastikkuja. Ovet rakennettiin useammasta päällekäisestä osasta, jotta pysyvät suorina. Hammastikuista saatiin hieno pystyrimapinta ulko-oveen. Ovien pinnat hiottiin tasaisiksi tasohiomakoneella. Pelkän hiomapaperin käyttö ei olisi tuottanut yhtä hyvää lopputulosta.

Kurssilla opin käyttämään myös pienoissirkkeliä, jonka myöhemmin ostin ensimmäisenä rakennusvälineenä kotiinkin. Ilman sitä tästä projektista ei olisi tullut mitään. Sirkkeli ja porakone ovat ehdottomat, jotta pystyy rakentamaan nukkekodin.

Erilaisia ovimalleja.

Tasohiomakone

Oikealla taloni ulko-ovi puolivalmiina.

Yksityiskohta oven reunoista.

Talon kaikki ovet tulivat valmiiksi. Pintakäsittely tehtiin petsillä.

Mikä nukkekoti?

Rintamamiestalonukkekoti näyttää itselleni olevan ikuisuusprojekti. Kyse on siis Nukkekotiyhdistyksen 20 -juhlavuonna viisi vuotta sitten tuotetusta rintamamiestalokitistä, josta halukkaat saivat tehdä mieleisensä talon yhdistyksen 25 -vuotisjuhlanäyttelyä varten. Juhlanäyttely pidettiin keväällä 2016 Tampereen Verkarannassa, mutta sinne en ehtinyt. Nyt on painetta, sillä päätin, että toiseen mahdollisuuteen eli Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa Seinäjoella pidettävään näyttelyyn osallistun. Näyttelyn nimi on "Nukkekodit kodin ihanteen kuvastajina."

Ja miksi blogi? Siksi, että joku kysyi sitä.

Tässä ote viime kevään näyttelyn lehdistötiedotteesta:

"Nukkekotiharrastuksen koko kirjo on esillä Tampereen Verkarannassa, jossa Nukkekotiyhdistys järjestää 25-vuotisjuhlanäyttelynsä.

Näyttelyn yhden osan muodostavat rintamamiestalot, jotka ovat oleellinen osa suomalaista kansallisperintöä. Niiden runkona olevan talopaketin on suunnitellut Erja Helander yhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi viisi vuotta sitten. Talokittejä on valmistettu yhteensä 100 numeroitua kappaletta, jotka yhdistyksen jäsenet ovat lunastaneet itselleen ja toteuttaneet kukin omalla tavallaan. Näistä sadasta talosta saadaan iloksemme näyttelyyn 35 kappaletta. Talojen muodostama 30 metrin katu näyttelytilassa antaa kattavan kuvan nukkekotiharrastuksen tilasta Suomessa. Talo numero 1 seisoo joulukuun alun koleudessa, jossakin vietetään joulua, jossakin juhannusta, kunnes viimeisen talon kohdalla päästään takaisin marraskuulle. Voipa rakennustaiteesta kiinnostunut näyttelyvieras saada käsityksen rintamamiestalojen kohtaloista, ulkoasusta ja sisustuksista, niin moni taloista perustuu rakentajan omakohtaisiin muistoihin ja kokemuksiin rintamamiestaloista, mummoloista tai omasta, rintamamiestalossa sijaitsevasta kodista."

Aloitin talon rakentamisen kolme vuotta sitten Keuruulla pidetyllä rintamamiestalokurssilla. Tässä muutama kuva sieltä.